...viikkoa ikää ja meno sen kun yltyy. Vaikka pakkasta on ollut aivan liikaa ulkoiluun, niin meillä oli varsin touhukas sunnuntai: Aija kävi katsomassa pentuja, sitten tulivat Hanne ja Unnu-äiti. Unnu imettikin vähäsen ja oli kovin iloinen pentujen tapaamisesta, mutta lähti kyllä taas iltasella ihan mielellään kotiin Iisalmeen mokomien naskalihampaiden ulottuvilta. Hanne otti taas hurjasti kuvia, joita löytyy täältä. Yritettiin saada joitai poseerauksiakin huonolla menestyksellä. Sitten tuli Kilpeläisen Lea tekemään pentutestiä. Tuumailtiin Lean kanssa, että pitäisi oikeastaan kehittää oma, paremmin tarkoitustaan vastaava pentutesti kuin nuo Campbell-sovitukset sun muut, joita useimmin käytetään. Tässä käytimme Campbellin testin osiota pohjana, mutta omin lisäyksin. 

Tässä testin kuvaus kokonaisuudessaan, ja kuinka pienokaisemme käyttäytyivät:

Testi tehtiin rauhallissa, pennuille aiemmin tuntemattomassa huoneessa.

1. Sosiaalinen kiintymys. Pentu asetettiin hellästi keskelle huonetta ja Lea meni poispäin pennusta, ei huoneen sisääntulo-ovelle, vaan vastakkaiseen suuntaan, ja jäi ensin seisomaan hiljaa. Vähän aikaa pentua tarkkailtuaan Lea kävi kyykkyyn ja kutsui pentua taputtamalla käsiään yhteen ja sen jälkeen kutsumalla sitä äänellä.

Aksel: Katselee hetken ympärilleen, sitten tulee halukkaasti häntä ylhäällä.

Lilli: Tulee heti halukkaasti häntä ylhäällä.

Mina: Tulee halukkaasti mielistellen, häntä alhaalla.

Vili: Istuu pitkään paikoillaan katselleen ympärilleen, haukottelee, kuuntelee pää kallellaan Lean kutsuja. Sitten yhtäkkiä tulee halukkaasti häntä ylhäällä.

Susu: Tulee heti halukkaasti häntä ylhäällä.

2. Valmius seurata ihmistä. Lea lähti pennun luota normaalisti kävellen ympäri huonetta.

Aksel: Seuraa halukkaasti, häntä alhaalla. Sitten keksii parempaa tekemistä (oman kuvan katselu kiiltävästä pianon pinnasta).

Lilli: Seuraa halukkaasti jaloissa, häntä ylhäällä.

Mina: Seuraa halukkaasti jaloissa, häntä ylhäällä.

Vili: Ei seuraa, menee muualle.

Susu: Seuraa halukkaasti jaloissa, häntä ylhäällä.

3. Sosiaalinen dominanssi. Lea silitti pentua päälaelta kohti niskaa ja selkää.

Aksel: Liikahtelee, nuolee kättä. Hyväksyy sosiaalisen dominanssin.

Lilli: Kääntyy nuollakseen kättä. Hyväksyy sosiaalisen dominanssin.

Mina: Kääntyy nuollakseen kättä. Hyväksyy sosiaalisen domnanssin.

Vili: Liikahtelee, nuolee kättä. Hyväksyy sosiaalisen dominanssin.

Susu: Hyppii, pyrkii leikkimään. Haastaa.

4. Pakko. Lea käänsi pennun hellästi selälleen, piti kättä 30 sek. sen rinnan päällä. Se, vastustaako pentu voimakkaasti vai hyväksyykö se nopeasti tämän asennon, osoittaa sen dominointi- ja alistumisasteen ja sen taipumuksen hyväksyä fyysinen ja sosiaalinen ylivalta.

Aksel: Rimpuilee, sitten pysähtyy liikkumattomaksi.

Lilli: Rimpuilee, sitten pysähtyy liikkumattomaksi.

Mina: Rimpuilee, sitten pysähtyy liikkumattomaksi.

Vili: Ei rimpuile. Makaa tyytyväisenä.

Susu: Rimpuilee, taistelee.

5. Arvoasema. Lea kohotti pennun ilmaan kädet ristittyinä sen rinnan alle ja piti väh. 3 sek. ajan.  Nopeus, jolla pentu reagoi osoittaa sen hyväksymisasteen ihmisen ylivaltaan nähden.

Aksel: Rimpuilee raivokkaasti.

Lilli: Rimpuilee, pysähtyy.

Mina: Ei rimpuile.

Vili: Ei rimpuile.

Susu: Rimpuilee, pysähtyy.

6. Saalistus. Lea vieritti helisevää kumipalloa pennusta poispäin.

Aksel: Saalistaa vähän, keksii parempaa tekemistä (se heijastus pianon pinnassa).

Lilli: Saalistaa innokkaasti.

Mina: Saalistaa vähän, hakee mieluummin ihmiskontaktia.

Vili: Ei saalista.

Susu: Saalistaa innokkaasti.

7. Taistelu. Lea aloittaa taisteluleikin pehmeällä rätillä heiluttaen sitä maata pitkin pennun edessä.

Aksel: Taistelee vähän.

Lilli: Taistelee innokkaasti.

Mina: Taistelee raivokkaasti.

Vili: Ei taistele.

Susu: Taistelee innokkaasti.

Kokonaisuudessaan Lean mielestä kaikki pennut ovat avoimia ja reippaita, arkailua ei ollut missään vaiheessa kenelläkään. Aksel osoitti itsenäisyyttä eniten, puuhaili mieluummin omiaan kuin ihmisen kanssa. Vilin puolustukseksi on sanottava, että se tuli testiin kesken unien. Vili on kyllä kovin kiltti ja sopuisa (mutta yleensä pitää kyllä painimisesta ja taisteluleikeistä).  Mina rakastaa ihmisiä hirveästi, se on varmaan pehmeä mutta varsin energinen ja yhteistyöhaluinen. Lilli ja Susu ovat varsinaisia menijöitä, hyviä palveluskoiran alkuja molemmat.

Ja sitten meikäläisen kommentit (Lean kanssa keskutelun pohjalta): Tämä testi kuvasi vain sen, minkälainen pentu sattui olemaan juuri eilen juuri sillä hetkellä. Pennun vireystila vaikuttaa tosi paljon; onko se uninen, nälkäinen, kylläinen, pissattaako jne. Tästä vasta aletaan koiraa "rakentaa". Aksel tarvitsee paljon ihmisen kanssa olemista, kontaktia ja motivointia, jotta ihmisen kanssa tekemisestä tulisi sille palkitsevampaa kuin omat puuhailut. Lillin innokkuutta, halukkuutta ja kiintymystä haluaisin vain kasvattaa. Mina tarvitsee lempeän, rauhallisen ja iloisen ihmissuhteen, se luottaa täysillä ja hellästi ohjattuna siitä saa ihan mitä tahansa. Minan kanssa on erityisesti varottava, ettei ikäviä kokemuksia pääsisi tapahtumaan suhteessa ihmisiin tai toisiin koiriin. Vili on itsenäinen ja rauhaisa veikko, jota on varmasti helppo viedä eteenpäin leikkisyyttä ja laumaviettiä hyväksikäyttäen. Susu on tykki. Aineksia on vaikka muille jakaa. Susu ei pienistä hätkähdä, mutta se ottaa helposti asiat haltuun, jos kukaan muu ei ota. Selkeitä, lempeitä sääntöjä ja motivoivaa, haastavaa toimintaa.